Kuopiolta rohkeutta kehityshyppyyn

06.09.2017

#Kuopio2040-työseminaarissa kiihdytettiin kaupungin kasvua Kuopion alueen kauppakamarin ja Kuopion Yrittäjien johdolla. Hyvässä kehitysvaiheessa olevan kaupungin kehittämissuunnitteluun osallistui kattava joukko elinkeinoelämän, politiikan, virkamiehistön ja oppilaitosten vaikuttajia.
Kauppakamari ja Yrittäjät ovat asettaneet yhteiseksi tavoitteekseen Kuopion kasvamisen 200 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Kasvun moottoriksi ehdotetaan panostamista terveysteknologiaan ja hyvinvointiin luomalla toimialalle maailman parhaat yrittämisen olosuhteet. 200 uutta yritystä Health Tech - ja hyvinvointialoille voisi tuoda Kuopioon 20 000 uutta työpaikkaa.

Työryhmävetoinen seminaaripäivä eteni tulevaisuudenuskoisessa hengessä.
‒ Kaupunki on jo isojen joukossa, eikä kasvu ole ollut trendinomaista, vaan sen eteen tehdään töitä päivittäin. Olemme myös sotepääkaupunki, eikä se ole turha juttu, Kuopio vs kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen alusti päivän teemoihin.
Tilaisuuteen saapui puhumaan alueiden kehitykseen perehtynyt tutkija Timo Aro.
‒ On hyvä, että uskalletaan nostaa numeraalinen tavoite, ja muutokseen on tärkeä reagoida ajoissa. Täytyy pystyä nostamaan pehmeitä ja kovia vetovoimatekijöitä. Ihmisiä täytyy juurruttaa alueelle ja pyrkiä nostamaan kiinnostavia asioita esille myös valtakunnallisesti.
Aro nosti keskusteluun myös ongelmakohtia: Kuopion ja Siilinjärven ei kannata asettautua jäätyneeseen konfliktiin, kun kunnilla on jo yhteiset työ- ja asuntomarkkinat. Kuopiolla on lisäksi paljon tehtävää maahanmuuttajien määrässä muihin kasvukeskuksiin nähden.
‒ Mihin saakka Kuopion henkinen vaikutusalue ylettyy? Kuopion tulisi ottaa rohkeammin roolia koko Itä-Suomen puolestapuhujana, koska yksi suuri kasvukeskus on koko alueelle yhteisesti hyväksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön Elinkeino- ja innovaatio-osaston kehittämispäällikkö Asta Wallenius näki Kuopion painotusalueet oikeiksi.
‒ Terveysteknologialla on valtavasti innovaatiopotentiaalia. Pohjois-Savossa on tärkeää huomioida miten tutkimus ja kehitys huomioidaan sote- ja maakuntauudistuksessa.
‒ Yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyö luo kiinnostavaa kasvua, Wallenius vinkkaa.

Osallistujien ryhmätöissä nostettiin isoja ja pienempiä ideoita mm. kasvua ennakoivasta esi-Savilahdesta, pehmeistä businessmalleista, avoimista innovaatioista, e-kuopiolaisuudesta, pohjoisen alueen kasvumahdollisuuksista sekä Mitäs jos muuttaisit Kuopioon? -oppaasta.
‒ Vetovoiman lisäksi pitää miettiä pitovoimaa. Savolaisuus saa aikaan yhteisen kokemuksen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä summasi seminaaripäivän.