Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

14.01.2020

Kauppakamarit: Liikenteen taloudellinen merkitys huomioitava 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa
 
Kauppakamarit pitävät lausuntokierroksella ollutta 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvää liikenne- ja viestintäviraston selvitystä liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista kattavana. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.

”Julkaisu ansaitsee laajuudessaan ison kiitoksen. Se antaa oivallisen taustan 12-vuotiselle liikennejärjestelmäsuunnitelmalle”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan.

Kauppakamarit painottavat alueellisen saavutettavuuden ja sitä kautta alueiden elinvoiman lisäämistä merkittävänä tekijänä 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

”Selvityksessä huomioidaan monipuolisesti kaupungistumisen trendi. Siitä huolimatta Suomen elinkeinoelämä sijaitsee laajasti ympäri maata. Sama koskee viennin tuotantoa. Yritysten kilpailukyky edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä joka puolilla Suomea, eikä näitä tarpeita voi ohittaa 12-vuotisessa suunnittelussa”, toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi Kuopion alueen kauppakamarista muistuttaa ja kertoo Pohjois-Savon olevan tästä hyvä esimerkki.

”Pohjois-Savon yritysten vienti on ollut jo useamman vuoden hyvässä kasvussa ja alueelta liikkuu maailmalle esimerkiksi teknologia-, elintarvike- ja metsäteollisuuden sekä lääke- ja terveysalan vientituotteita. Tavaralogistiikan kilpailukyvyn varmistamisen lisäksi on huomioitava työntekijöiden liikkuminen kasvaviin yrityksiin. Työssäkäyntialueet kasvavat ja osaajien saatavuus edellyttää toimivia ja turvallisia liikenneyhteyksiä”, Huhtiniemi jatkaa.

12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.
”Vankemman pohjan rakentamiseksi on tärkeää, että liikenteen taloudellista merkitystä Suomelle arvioidaan tarkemmin osana selvitystä”, Wood sanoo.

Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. 
”Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää”, Wood sanoo.

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys. 

”Logistiset kustannukset muodostavat ison kustannuserän yrityksille. Ison kustannuserän muodostaa valtion kassaan myös liikenteen infraan investoiminen, mutta se luo samalla kasvua ja mahdollistaa yhteiskunnan kehittymisen”, toteaa Wood.

Suomen pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat asettavat omat vaikeutensa sille, miten hyvin liikenneverkko voi palvella eri tarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamisessa tarvitaan rohkeita mutta perusteluja ratkaisuja siitä, mihin suuntaan asioita viedään.
”On myös tärkeää, että taloudellisia ohjauskeinoja ei jätetä täysin sivuun suunnitelmaa valmisteltaessa”, Wood painottaa.
 
Lue Keskuskauppakamarin koko lausunto täältä.
 

Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email