Järjestöt: Idän ja lännen välinen hyvinvointikuilu saadaan umpeen väyliä kehittämällä – VT 5:n ja idän raideyhteyksien parantamista on kiirehdittävä

13.06.2019

Uusi eduskunta päättää, mitkä liikennehankkeet pannaan uuden, 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan ensimmäisenä alulle. Itä-Suomen väylähankkeet pitää saada prioriteettilistan kärkeen, vetoavat alueen elinkeinoelämää ja palkansaajia edustavat järjestöt.

Itä-Suomessa on kasvupotentiaalia esimerkiksi matkailussa ja teollisuudessa. Kaikkien yritysten ja toimialojen menestykseen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti alueen saavutettavuus.
Kauppakamarin, SAK:n, Yrittäjien, MTK:n, Rakennusteollisuuden, Akavan ja STTK:n alueyksiköt Pohjois-Savosta vetoavat nyt uuteen eduskuntaan ja hallitukseen Itä-Suomen liikennetarpeiden puolesta. Järjestöjen mukaan valtion tulee sitoutua 12-vuotisessa liikenneohjelmassa Itä-Suomen saavutettavuuden selkeään parantamiseen.

Kuilu pois maan eri osien väliltä

”Idässä toimii valtavan raaka-ainevarannon keskellä esimerkiksi Ponsse, Yara, Stora-Enso ja Valio. Yritysten kilpailukyky edellyttää toimivaa väyläverkkoa. Tarvitsemme kipeästi lisää Finnpulpin Kuopioon suunnitteleman biotuotetehtaan kaltaisia investointeja tukemaan työllisyyttä ja vientiä, mutta pitkät ja kuoppaiset kuljetusmatkat ovat jarruna”, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi sanoo.
Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan logistiikan osuus kaupan ja teollisuuden alojen liikevaihdosta on jopa 14 prosenttia. Väylähankkeet vaikuttavat investointi- ja muuttohaluihin.

”Idän liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muusta maasta, ja tämä heijastuu väestöliikkeessä. Asukasmäärän pieneneminen näkyy voimakkaasti verotuloissa, osaavan työvoiman saatavuudessa ja yleisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kuntarankingissä Itä- ja Länsi-Suomen erot vaikuttavat syventyneen, mutta suunta voidaan vielä muuttaa”, Huhtiniemi jatkaa.

Väylien parantaminen kutistaa Suomen ja päästöt

Alueen toimijat pitävät tärkeänä, että VT 5 Kuusamoon saakka parannetaan niin, että nopeusrajoitus on ympäri vuoden ja yhtäjaksoisesti 100 km/h. Tämä mahdollistaisi sujuvat ja ennakoitavat kuljetukset, turvallisen henkilöliikenteen ja työssäkäyntialueiden kasvun sekä parantaisi matkailukohteiden saavutettavuutta.
”Neljä kaistaa tarvitaan. Kaksikaistaisella tiellä kahdeksaakymppiä kulkeva raskas liikenne hidastaa kaikkien liikkumista ja on turvallisuusriski, kun kaikki haluavat ohi. Nopeimmin uudistamista kaipaavat pullonkaulaosuudet Juva–Joroinen sekä Leppävirta–Kuopio–Iisalmi”, Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa Itä-Suomessa luotsaava johtaja Pekka Lyytikäinen arvioi.

Tasainen kulku hyvätasoisella tiestöllä vähentää myös raskaan liikenteen päästöjä. Päästöt pienenevät lisää, kun yhä isompi osa liikenteestä siirtyy raiteille.
”Kolmen tunnin junayhteys Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin tuo idän lähemmäs länttä ja saa monet harkitsemaan junaa lentämisen sijaan. Tähän päästään toteuttamalla ratalinjaus Kouvola–Koskenkylä–Porvoo–Helsinki”, Lyytikäinen sanoo.

Idässä kiitellään pääministeri Antti Rinteen hallitusta valmiudesta kehittää Itä-Suomen raideyhteyksiä. Raidehankkeiden aloitus edellyttää rahoitusta hankeyhtiön kautta.
”Haastamme raidehankkeista hyötyviä tahoja kuten kuntia vilkkaaseen keskusteluun valtion kanssa rahoituksen järjestämiseksi. Muuten ratatyöt voivat jäädä haaveeksi. Kunnat hyötyvät, kun radan varteen tulee töitä ja asuntoja veronmaksajille. Lisäksi rakentamisesta noin 40 prosenttia palautuu yhteiskunnalle veroina ja veronluonteisina maksuina”, SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Kai Hyttinen muistuttaa.

Sivutieverkostollakin tärkeä tehtävä

Pääväylien kunnostamista suunniteltaessa päättäjien tulee ryhtyä välittömiin toimiin myös Itä-Suomen alemman tieverkoston kunnon palauttamiseksi siedettävälle tasolle.
”Maakuntamme kirkonkylien ja maaseutualueiden asuttuna pitäminen ja elinkeinoelämälle elintärkeän raaka-ainehuollon varmuus edellyttää nopeita toimia erittäin huonoon kuntoon päässeen sivutieverkoston korjaamiseksi liikenteen vaatimalle tasolle”, Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen korostaa.  

Teiden kunto rapauttaa jo vakavasti koko Suomen elinvoimaa. ”Maakunnan teollisuus ja sitä kautta työpaikat perustuvat vahvasti puuraaka-aineisiin, maitoon ja mineraaleihin. Edes kantatieverkostomme ei ole nykyisen raskaan liikenteen vaatimassa kunnossa, puhumattakaan sitä alemmasta tieverkostoa saati kantateistä.”

Lisätietoja

Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Rakennusteollisuus RT / Talonrakennusteollisuus Itä-Suomi
Toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi, Kuopion alueen kauppakamari:
Alue- ja järjestöasiantuntija Kai Hyttinen, SAK Kuopio
Toiminnanjohtaja Jari Kauhanen, MTK Pohjois-Savo
Puheenjohtaja Marja Leena Keinänen, STTK:n Pohjois-Savon aluetoimikunta
Puheenjohtaja Kimmo Koskinen, Akavan Pohjois-Savon maakuntaverkosto
Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen, Rakennusteollisuus RT / INFRA Pohjois-Savo & Pohjois-Karjala
Toimitusjohtaja Arto Nykänen, Savon Yrittäjät

 

Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email