Kauppakamari kannattaa Saimaa-ilmiöitä

08.06.2020

Tausta
 
Euroopan kulttuuripääkaupunkeja (European Capitals of Culture, ECOC) on nimetty vuodesta 1985 alkaen. Suomesta aiemmin kulttuuripääkaupunkeja ovat olleet vuonna 2000 Helsinki ja vuonna 2011 Turku. Seuraavan kerran Suomi saa yhdessä Slovakian kanssa kulttuuripääkaupunki-statuksen vuonna 2026. Savonlinna, Saimaa-ilmiö https://www.saimaailmio2026.fi/, on Itä-Suomen maakuntien, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan sekä maakuntien keskuskaupunkien Mikkelin, Kuopion, Lappeenrannan ja Joensuun yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Muita hakijoita Suomesta ovat Tampere yhdessä Mänttä-Vilppulan, 18 Pirkanmaan kunnan kanssa sekä Oulu yhdessä yli 30 Pohjois-Pohjanmaan kunnan kanssa. Tampere ja Oulu tavoittelivat titteliä myös vuodelle 2011.
 
Kulttuuripääkaupunkitoiminnan tavoitteena on suojella ja edistää Euroopan kulttuurien monimuotoisuutta, sitä kautta vaikuttaa kaupunkien ja alueiden kehittymiseen sekä kansainvälisen statuksen paranemiseen.
 
 
Kauppakamarin kannanotto
 
Kauppakamarin toiminnan pääajatuksiin kuuluu keskeisesti verkostoituminen ja yhteistyö, mihin tämä Saimaa-ilmiö laajana maakunnalliset rajat ylittävänä yhteistoimintana tähtääkin. Kauppakamari kannattaa koko Itä-Suomen alueen syvempää yhteistyötä, vetovoiman lisäämistä ja tunnetuksi tekemistä kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti. Esimerkiksi Lappi-brändäys on auttanut vahvasti Pohjois-Suomen tunnettuutta ja matkailun kehittymistä.
 
Matkailu on yksi maakuntamme kehittämisen kärjistä. Globaalin korona-pandemian vaikutukset matkailuklusteriin ja palvelualan yrityksiin ovat laajat ja erityisesti nyt kulttuuripääkaupunkihanke on keskeinen. Kulttuuripääkaupunkihankkeen tavoitteena on muun muassa kansainvälisen profiilin nostaminen, veto- ja pitovoiman kehittäminen sekä alueen elinvoiman lisääntyminen. Kuopio ja Pohjois-Savo tähtäävät vahvaan kasvuun. Alueen houkuttelevuuden parantuminen ja kasvu lisäävät myös elinkeinoelämän investointeja.
 
Hankkeella on huomattavia taloudellisia velvoitteita (budjetti 21,5 m€), josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus olisi vuosille 2022-2027 olisi 500.000 euroa. Kauppakamari suhtautuu myönteisesti Saimaa-ilmiö hankkeeseen: osallistuminen ja panostus ovat investointi niin matkailuun, kulttuurin kuin erityisesti Itä-Suomen kehitykseen.
 
 
Kuopion alueen kauppakamari
 
Mikko Kylävainio, kasvuvaliokunnan puheenjohtaja
Markku Raatikainen, palveluvaliokunnan puheenjohtaja
Kaija Savolainen, toimitusjohtaja
 

Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email