Liikenne-eurot uhkaavat jäädä Etelä- ja Länsi-Suomeen

12.08.2020

Pohjois-Savo lähti talouden alamäkeen hyvästä tilanteesta. Viime vuonna alueen kasvu oli muuta maata nopeampaa. Pandemia ja rajoitukset vaikuttavat nyt laajasti eri toimialoihin Pohjois-Savossa, eivätkä ennusteet vaikuta etenkään vientiteollisuuden osalta lupaavilta.
 
Etäisyytemme maailmalle ovat pitkät ja kuljetusaikojen ennustettavuus infran kunnon takia ovat huonot. Edes keskeisimmällä valtatiellämme, VT5:llä, valtateille annetut vaatimukset eivät toteudu. Viitostiellä on erityisesti Leppävirta-Kuopio sekä Siilinjärvi-Iisalmi väleillä merkittäviä sujuvuus- ja turvallisuuspuutteita. Tie on monin kohdin liian kapea, mäkinen, mutkainen ja sillä on monia vaarallisia tasoliittymiä. Tiellä on useissa paikoissa alhainen nopeusrajoitus ja siltä puuttuu turvallisia ohitusmahdollisuuksia. Viitostien lisäksi ratayhteytemme Savon radan matka-ajat ovat vanhanaikaisen geometrian takia muuta Suomea merkittävästi heikommat.
 
Kuljetus- ja liikkumiskustannukset ovat yksi keskeisimmistä alueemme kilpailutekijöistä.  Epävarmuuden keskellä järkevintä on panostaa kilpailutekijöiden kehittämiseen. Panostus elvytykseen ja investoimalla infran kunnostamiseen nyt heikkona talouden aikana lisäävät työllisyyttä ja verotuloja. Alkukesän elvytysvarat liikennesektorille olivat yli 1,3 miljardia euroa, josta Pohjois-Savon (Kuopion ratapiha ja valtatie 23) osuus oli alle 50 miljoonaa. Elvytys kohdistui vahvasti, Etelä- ja Länsi-Suomeen, vaikka erityisesti Itä-Suomen liikenneyhteydet ovat jääneet jälkeen muun Suomen kehityksestä.
 
Toipuaksemme tarvitsemme vahvaa kasvua ja investointeja. Alueemme tulee olla houkutteleva ja saavutettava. Mahdollisesta sellutehdashankkeesta ei ole vielä tehty sijoituspäätöstä. Siksi nyt on oikea aika panostaa infran kehittämiseen, jotta houkuttelemme investoijia ja kilpailukykymme olisi kunnossa, kun kysyntä ja vienti alkavat vetää.
 
Onko Suomella oikeasti varaa menettää Itä-Suomen vahva panostus elinkeinoelämään ja sitä kautta maamme hyvinvointiin? Varoja tuleekin osoittaa keskeisten väyliemme Viitostien ja Savonradan parantamiseen sekä syksyn budjettiriihessä että valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.
 
On sanomattakin selvää, että väyläpanostukset parantavat alueen saavutettavuutta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vientiä. Toimivat infra- ja logistiikkaketjut edistävät liikenteen kestävyyttä ja tehokkuutta sekä vähentävät kustannuksia, liikennepäästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta.
 
 
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari
 

Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email