Savo-lehden juttu 50-vuotiaasta Kuopion Kauppakamarista

28.03.2018

Kauppakamarin satavuotisjuhlien lähestyessä pengoimme varastoa ja törmäsimme Savo-lehden juttuun 50-vuotiaasta Kuopion kauppakamarista.

Edunvalvonnan aiheet ovat vuodesta 1968 muuttuneet, mutta tehtävät ovat säilyneet pääosin ennallaan. Toiminnan painotus on perusajatukseltaan kuin suoraan nykyisestä strategiasta: ”Kauppakamarityön painopiste on ratkaisevasti siirtynyt nyt perinteiseltä lausuntolinjalta omakohtaiseen tutkimus,  ja selvitystyöhön sekä niiden pohjalta tehtäviin aloitteisiin ja esityksiin.”
Tuolloin kauppakamarin määriteltiin olevan yksityisyritteliäisyyteen perustuvan talouselämän edunvalvoja, ei mikään alueensa poliittinen katto-organisaatio, vaikka se luonnollisesti joutuu seuraamaan politiikkaa sitä läheisemmin, mitä enemmän julkisen vallan taloudelliset ratkaisut politisoituvat. Kuulostaa tutulta edelleen.

Perustavaan kokoukseen 24.7.1918 otti osaa noin 250 jäsentä ja yhdistyksen nimenä oli tällöin Kuopion Kauppakamariyhdistys, ja sen mukaisesti puhuttiin Kuopion Kauppakamaripiiristä.
Talouden varsinaisesti itsenäistyessä 1920-luvulla painopiste siirtyi kaakosta etelä-länteen, joka oli vaikeaa Kuopiolle, joka oli vakiinnuttanut asemansa venäläisen viljan avulla huomattavaksi myllykeskukseksi. Muutoksesta huolimatta Pohjois-Savon puutavara ”mennä jollotti etelään näennäisen hyvin entisissä tervahöyryissä Saimaan kanavan kautta Viipurin Uuraaseen ja sieltä uudelleen lastattuna maailmanmarkkinoille”.

Sota muutti liikenneväylien edistämiseen keskittyneen toiminnan ja Saimaan kanavan katkeaminen oli paikalliselle elinkeinoelämälle ”kehityspulma”, sillä alueelta myytiin paljon puuta, kuten nykyisinkin.
Sotakorvauksien jälkeen toimintaa järjesteltiin organisatorisesti ja alueellisesti uudelleen.  Toimintaa oli ”ennen muuta tiivistettävä puolivirallisena portaana talouselämän ja valtiovallan välillä”.  Aluejärjestelyjen seurauksena perustettiin Iisalmen kauppakamariosasto 10.3.1955 ja vuodesta 1957 lähtien Varkauden jaosto.

Kuljetukset siirtyivät pikkuhiljaa myös maanteille ja kärryurat muuttuivat autokelpoisiksi maanteiksi. Viitostie oli aiheena jo silloin. Sotien aikana rapautunut rautatieverkosto vaati ehdottomasti uusintaa, oikaisuja ja raskaampaa kiskotusta.
Kallan siltaratkaisu oli kirjoitushetkellä ajankohtainen edunvalvontakohde, vaikka maantievarsien akat ja ukot suuresti tietävinä motkottivat, että mitä sen nyt ”tuuajs tuommone tuhlaos” on.

Lopussa mainitaan, hieman lohdullisesti, että ”vaikka Pohjois-Savo on väestöään kadottavaa ’kehitysaluetta’, pysyy väestön valtaosa paikoillaan ja tulee toimeen uusissa ryhmittymissään”.
Kauppakamari palaa syntysijoilleen hotelli Puijonsarveen satavuotisjuhlassaan 23.8.2018. Tervetuloa mukaan luomaan uusia ”ryhmittymiä” ja jatkamaan Kuopion Kauppakamariyhdistyksen nimissä aloitettua työtä.

KUVA AVAUTUU KLIKKAAMALLA UUTEEN IKKUNAAN


Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email