Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa - yhteisövero vain kymmenesosa

08.11.2017

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot. Mukana on 7 880 Pohjois-Savoon rekisteröitynyttä yritystä.
 
“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suomalaisyritykset tilittivät veroja valtiolle ja kunnille lähes 44 miljardia vuonna 2015. Suurin yritysten tilittämä vero oli arvonlisävero, lähes 17 miljardia euroa. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa. Yhteisöveron osuus oli reilu 4 miljardia eli 10 prosenttia.
 
Teollisuudesta eniten veroja Pohjois-Savossa
 
Pohjois-Savon toimialoista suurin veronmaksaja on palkkojen ennakonpidätyksen,
yhteisöveron ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen perusteella teollisuus, jonka kivijalkana toimii metalli- ja metsäteollisuus. Tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen ovat seuraavaksi suurimmat toimialat.
Yritysten kokoluokkien perusteella eniten veroja tilittävät suuret yritykset. Pienet yritykset ja mikroyritykset jäävät suuryritysten veropotista noin kolmanneksen ja keskisuuret yritykset noin puolet. Tiedoissa ei ole mukana alueella toimivia yrityksiä, joiden kotipaikka on rekisteröity muualle, esimerkiksi Uudellemaalle.
“Selvitys havainnollistaa yritysten keskeistä roolia alueemme julkisten palveluiden rahoittajina. Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, Huhtiniemi painottaa.
Alueen suurista työllistäjistä esimerkiksi Lujabetoni Oy:n verojalanjälki on 17 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on noin 1,6 miljoonaa euroa. Palkkoja ja palkkioita yli 60-vuotias perheyritys maksaa 22 milj. euroa ja arvonlisäveroa kertyy 9,5 milj. euroa.


 
Keskustelu veroparatiiseista ylimitoitettua
 
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan keskustelu yhteisöverosta ja yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta on ylimitoitettua. Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron osuus yritysten tilittämistä on vain kymmenesosa.
“Suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin. Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä luo edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo.
Esimerkkinä kauppakamarin tilinpäätös- ja veropäivässä Kuopiossa keskiviikkona luennoiva Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.
 
Lisätietoa:
Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys – yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf
 
http://yrityksetsuomenrakentajina.fi/verotus
 

Facebook LinkedIn Twitter Whatsapp Email